HS Viikko 2/2021 otti esiin verkkomedian ja ennenkaikkea Somen roolin Trumpin agitaatiossa. Pohdittiin, kuinka Googlen algoritmit tukevat radikalisoitumista ja miten hallitsevat verkkomediatahot pystyisivät estämään kansan kiihotuksen.
Artikkeleita oli kaksi. Jussi Pullisen artikkelissa siteerattiin mm. Columbian yliopiston professori Tim Wun kirjaa The Master Switch (2010). Kirjassa tuotiin esille uhkakuva päättäjien tavasta reagoida "liian vapaaseen" viestintää. Muisteltiin mitä radion kohdalla tapahtui ja mitä sensuurin muotoja kirjapainon osalle luotiin, jotta "hallitseva luokka" sai jatkaa toimintaansa omaan suuntaansa rauhassa.
Internetin ilmaisunvapaus on puhuttanut päättäjiä ja EU:ssakin on pohdittu ja esitetty erilaisia mahdollisuuksia suitsia verkkomediaa. https://yle.fi/uutiset/3-10266238
Pinet häirikköryhmät (ottaen huomioon verkon laajuuden) aiheuttavat suurimman haitan. Suuri vahinko verkon laajamittaisesta rajoittamisesta syntyisi "tiedon valtatien" kaventumisena ja asiallinen kritiikki vallanpitäjien toimia vastaan tukahdutetaan.
Näin tapahtuu jo nyt useissa valtioissa. Suurimmat rajoittajat ovat Kiina ja Pohjois-Korea.
Paperi ja muu kaupallinen media sensuroi, toimituksensa poliittisen suuntautumisen mukaan, poliittisesti nimitettyjen virkamiesten ja johtavassa asemassa olevien poliitikkojen toimista kirjoitettuja artikkeleita. Oikeuslaitosta, ei valtamedian mukaan, tulisi arvostella lainkaan. Vallan vahtikoirat nuolevat isäntiensä... sormia.
Siitä syystä verkkomedian tulisi säilyttää riippumattomuutensa ja avoimmuutensa.
