Telian tietoturvamainoksessa on virhe

Telia verkkomainostaa Sanoma Median "mainos.sanoma.fi" -sivuilla näyttävästi tietoturvaa ja tietoturvaratkaisujaan MUTTA...

Tekstissä on karkea viestinnällinen moka. Totta vai tarua osassa on otsake "On turvallista antaa tietoja, kun esimerkiksi yrityksesi IT-tuki tiedustelee tunnuksiasi sähköpostitse." Äärimmäisen vaarallinen otsake, joka jättää pikalukijalle mielikuvan siitä, että voi antaa tunnuksiaan, kun soittaja väittää olevansa yrityksen IT tukihenkilö.
Varoittava informaatio löytyy kyllä tekstistä linkillä "tarua" mutta kuinka moni netin / yrityksen "pikalukija" sinne asti vaivautuu?
"TARUA. Sähköpostin ja viestien kautta tulevat kyselyt ovat edelleen yleisin tapa toteuttaa tietojenkalastelua..."

Viestinnällisesti mainoksen rakenne on erittäin riskialtis. Viestintä-., mainos- ja markkinointiväellä riittää oppimista verkkoviestinnässä.

Toinen riskialtis otsake: "SSL-varmenne takaa, että verkkosivusto on turvallinen." 
Tämän tyyppisessä, toimintaohjeita kauppaavassa tekstissä EI SAA OLLA VÄÄRIÄ OHJEITA MILLÄÄN VERUKKEELLA, eikä jippo-mielessä. Nämä jipot saattavat tulla yritykselle kalliiksi. Oikaisu viestiin saapuu jälleen vasta linkin jälkeen "TARUA" osiossa: "Verkossa asioidessa tulee kuitenkin muistaa, että periaatteessa myös huijari voi käyttää oikeita varmenteita muistuttavia domain-validoituja varmenteita valesivustonsa liikenteen turvaamiseksi."

Totta ja täyttä asiaa on mainoksen aloitusotsake: "Yhden työntekijän huolimattomuus tietoturvassa voi johtaa yrityksen koko liiketoiminnan kaatumiseen – ”Esimerkkejä löytyy runsaasti”"

Mainos kannattaa käydä lukemassa, sillä edellytyksellä, että muistaa klikkailla nuo OIKEAT tiedot esiin linkkien takaa: https://mainos.sanoma.fi/telia-tietoturva/

Roskapostikampanjat ovat kansallinen uhka

 Laajoihin roskapostikampanjoihin tulisi suhtautua asianmukaisella vakavuudella.

IS kesrtoo, että Ukrainan ulkoministeriön mukaan Ukrainan julkisiin laitoksiin on tehty kyberisku. "kohteita olivat muun muassa maan valtioneuvoston, ulkoministeriön, hätätilaministeriön ja opetusministeriön sivustot."
Roskapostikampanjalla saadaan otettua haltuun suuria määriä yksityisiä tietokoneita ja laitteita, joiden avulla voidaan toteuttaa massapommitus valittuihin kohteisiin.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2acc0e38-c94a-4ca1-bf53-7853f8369d04

Jos kansalliset verkkotoimijat eivät ole jatkuvassa valmiudessa, estämään vaarallisiksi todettuja roskapostikampanjoita, ei Suomenkaan verkkoturvallisuutta voida taata.
Myös Suomessa verkkoa käyttää suuri määrä sellaisia ihmisiä, joilla ei ole valmiuksia, tai ymmärrystä turvata omaa konettaan. Suomalaiset ovat myös hyvin herkkäuskoisia. Siitä on todisteena kymmeinien miljoonien eurojen onnistuneet verkkohuijaukset.

https://www.ts.fi/aihe/Verkkohuijaus

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kannykkasi-on-aarreaitta-rikolliselle-nain-huijarit-iskevat-nyt-puhelimen-kautta-kokenutkin-kayttava-voi-menna-vipuun/8254564

Olen tässä blogissani tuonut esille useita massiivisia kampanjoita, joiden jäljet on johdettavissa vastaavaan osoitteeseen, kuin Ukrainan tapauksessa.

https://vaarallinenweb.blogspot.com/2022/01/miksi-infovaiddzedcc-peiteosoitetta-ei.html

JOS verkkopalveluntarjoajat perustelevat vaarallisen roskapostin suodattamattajättämisen kaupalllisilla intresseillään (maksulliset palvelut), he osallistuvat ahneuksissaan verkkorikollisuuden suosimiseen. Tapaukset voisi käsitellä verkkosikoksina vastaavalla tavoin, kuin itse rikolliset haittapostit.

TM16/2018 tuo esille verkkoturvallisuutta

TM kirjoitti otsakkeella:"Mieti ennen kuin avaat linkin tai tiedoston", Ilpo Salonen

Kiitos edes tästä. Tosin puolen sivun teksti ja puolen sivun kuva henkilöstä (Moti Yung) on aika vaatimaton panos ongelmaan, joka aiheuttaa maailmanlaajuisesti miljardiluokan tappioita yksityishenkilöiden ja yritysten menetyksinä rikollisille (yksinomaan ransomware tappioina*). Koska aivan oikeasti julkinen media herää todellisuuteen? Nyt hehkutetaan "kyberturvallisuudella" jossa keskustelun alla on valtiollinen turvallisuus. Hyvä niin, mutta todellinen ja isompi ongelma jää kaikenaikaa jalkoihin. Vain senkö vuoksi, että tämän laajemman rikollisuuden kustantaa pääasiassa yksityiset ihmiset, joiden rahoissa se on aina merkittävä lovi?
Artikkelissa ei mainittu tarkemmin mitä "ennenkuin avaat tiedoston" ajatuksella tarkoitetaan. Useissa liitetiedostoissa saattaa olla mukana virus, joko suoranaisena ohjelmana tai toisen ohjelman tai tiedoston sisälle piiloitettuna. Näistä "liitepommeista" olen varoittanut tässä blogissa useammankin kerran.
https://vaarallinenweb.blogspot.com/2017/12/tilaus-joka-sisaltaa-kirjepommin.html
https://vaarallinenweb.blogspot.com/2017/11/liiteansa-ala-avaa-liitetta.html
Tavallisimpia ja vaarallisia liitetyyppejä (liitteen tunnusosa pisteen jälkeen) ovat ainakin: ZIP, PDF, DOC,DOCX, EXE, XLS ja muut Excell tiedostot. Kaikki tiedostot jotka voivat sisältää ns. macro-ohjelmia, on ennen avaamista syytä varmistaa, että tiedosto on tullut turvallisesta lähteestä. ZIP pakkaukseen voi pakata aivan mitä tahansa ja EXE loppuiset ovat 100% varmasti ohjelmia. JOS jollakulla sivustolla, selainsivulle pompahtaa ikkuna jossa pyydetään päivittämään tai hankkimaan jokin lisäohjelma, poistu sivulta vähin äänin. Näistä ansoista kerron alla lisää. Ohjelmat tulee hankkia tai päivittää ainoastaan niiden virallisten, turvallisten osoitteiden kautta.


*) Ransomware on kiristysohjelma joka lukitsee (kryptaa) koneesi tiedostot ja vaatii lunnaita. Lunnaatkaan eivät aina auta tietojesi palauttamiseksi. Ransomwaresta olen kirjoittanut tässä blogissa, kattavasti, helmikuussa 2016 LUCY haittaohjelman nimellä: https://vaarallinenweb.blogspot.com/2016/02/
Miten toimia jos kiristysohjelma tulee koneellesi: https://vaarallinenweb.blogspot.com/2017/04/laakkeita-kiristysohjelmia-vastaan.html

Toinen erittäin vaarallinen ansatyyppi on popupikkunoiden (selainsivulle pomppaava ikkuna) kautta lähtevät linkit joita on vaikea tarkistaa. Kyseessä saattaa olla ns. "kaapparimainos" joka ottaa linkin kautta tulevan ohjelman avulla koneen hallintaan: https://vaarallinenweb.blogspot.com/2015/03/varokaa-kaapparimainosta.html
Aihetta käsittelee myös artikkeli: https://vaarallinenweb.blogspot.com/2016/01/op-up-mainos-saattaa-asentaa-koneellesi.html

Pankkien nimillä tulee runsaasti ansapostia joista on varoitukjsia tässä blogissa runsaasti.
Viestintävirastokin on varoittanut pakkiansoista: https://vaarallinenweb.blogspot.com/2017/01/viestintaviraston-varoitukset.html
Katalimpia pankkiansoja ovat ns. "tietotutvapäivitykset" joiden linkkejä ei tule klikata.
https://vaarallinenweb.blogspot.com/2018/08/nordean-tietoturvapaivitys-on-ansa.html

Muita ansatyyppejä on runsaasti. Kannattaa uhrata hieman aikaa ja luke näitä ja vastaavia artikkeleita, vimeistään siinä vaheessa, kun jotain arveluttavaa saapuu sähköpostiisi tai selaimesi sivulle.